
Suomalaisten taloudellinen osaaminen on ollut viime vuosina paljon esillä, ja mennyt koronapandemia antoi aiheelle lisää pontta. Taloudelliset puskurit ja sijoittaminen tulivat monelle entistä tärkeämmiksi, kun havaittiin äkillisten muutosten aiheuttamat riskit. Tästä huolimatta iso osa suomalaisista suhtautuu edelleen epäillen sijoittamiseen ja riskinottoon. Ovatko suomalaiset siis matkalla kohti taloudellista huippuosaamista, vai onko tie edelleen kivinen? Tähän monen mieltä askarruttavaan kysymykseen on tarttunut myös Kasinonetti.
Rohkeus ottaa riskejä
Suomalaisissa on paljon niitä, jotka ovat valmiita ottamaan riskejä. Yksi esimerkki tästä on rahapelaaminen, joka on maassamme suosittua. Erilaiset nettikasinot, kuten Trustly kasinot rahapeleineen, tarjoavat monille jännitystä ja mahdollisuuden voittaa isosti – mutta samalla riskinä on myös hävitä isosti. Rahapelaaminen on monelle harrastus muiden harrastusten joukossa, ja moni suomalainen näkee sen viihdyttävänä ajanvietteenä. Toiset suhtautuvat siihen kuitenkin varovaisesti.
Rahapelaaminen osoittaa osaltaan suomalaisten riskinottohalukkuutta. Samalla se paljastaa, että vaikka riskejä otetaan, ei taloudellinen osaaminen välttämättä aina ole ihan huippuluokkaa. Kasinopelit ja vedonlyönti ovat nimenomaan riskeihin perustuvia aktiviteetteja, joissa tiedot ja taidot eivät ihan aina riitä varmistamaan menestymistä pitkällä aikavälillä.
Sijoittaminen kiinnostaa
Koronapandemia toi mukanaan myös toisenlaista riskinottoa: sijoittamisen. Kymmenet tuhannet suomalaiset innostuivat sijoittamisesta pandemian aikana, ja media tekikin siitä koko kansan puheenaiheen. Ennen sijoittaminen nähtiin lähinnä varakkaiden ja korkeakoulutettujen harrastuksena, mutta nyt tavalliset suomalaiset, kuten opiskelijat, perheet ja työssäkäyvät, ovat löytäneet sijoittamisen. Tästä huolimatta suuri osa kansasta ei vielä ole liittynyt sijoittajien joukkoon.
Miksi niin monet vielä epäröivät? Suomen Pankin talousosaamisen neuvonantajan mukaan suomalaiset ovat perinteisesti suhtautuneet sijoittamiseen epäluuloisesti. Moni ajattelee, että sijoittaminen on jotenkin monimutkaista ja vaatii syvällistä tietämystä. Lisäksi osa jopa kokee, että sijoittaminen on jollain tapaa moraalisesti epäilyttävää tai vain harvojen etuoikeus.
Valtion rooli talousosaamisen edistämisessä
Suomen hallitus on päättänyt tarttua tähän haasteeseen. Hallitusohjelmaan on nimittäin kirjattu tavoite tehdä Suomesta maailman talousosaavin kansa. Halutaan edistää omistamisen kulttuuria. Tämä on iso askel kohti kansalaisten taloudellista vahvistumista. Yksi erittäin konkreettinen esitys on esimerkiksi osakesäästötilin tarjoaminen vastasyntyneille osana äitiyspakkausta. Tällä pyritään kannustamaan suomalaisia sijoittamaan jo hyvin varhaisessa vaiheessa.
Lisäksi valtion talousosaamisen strategia tähtää siihen, että suomalaiset oppisivat sijoittamisen perustaidot ja hyödyntäisivät niitä tulevaisuudessa. Näin pyritään varmistamaan, että taloudellinen osaaminen ei jäisi vain harvojen käsiin, vaan että jokaisella olisi mahdollisuus parantaa omaa taloudellista tilannettaan sijoittamisen avulla.
Sijoittaminen ja talousosaaminen eivät vaadi suuria summia
Yksi yleinen harhaluulo sijoittamisesta on se, että se vaatii suuria rahasummia. Sijoittaminen voi kuitenkin lähteä liikkeelle todella pienilläkin summilla. Se voidaan nähdä samalla tavalla välttämättömänä menoeränä kuin esimerkiksi vuokra tai laskut. Myös monet sijoitusneuvojat ovat sitä mieltä, että useimmilla työssäkäyvillä on mahdollisuus sijoittaa, kunhan oma talous suunnitellaan huolellisesti.
Tällainen iso ajattelutavan muutos on keskeinen osa sijoittamisen valtavirtaistumista Suomessa. Sijoittaminen ei siis ole enää vain harvojen ja valittujen etuoikeus, vaan jotain, johon ihan kuka tahansa voi osallistua. Sijoittaminen ei ole pelkästään vaurautta tuottava teko, vaan se on myös hyvä tapa turvata oma taloudellinen tulevaisuus.
Mikrosäästäminen on yksi tapa aloittaa sijoittaminen pienin askelin. Mikrosäästämisen idea on, että pienistä puroista kasvaa ajan myötä suuri virta. Monet palvelut ja sovellukset mahdollistavat mikrosäästämisen helposti. Tällainen säästäminen voi madaltaa kynnystä sijoittamisen aloittamiseen erityisesti silloin, jos pelkää isojen riskien ottamista.
Ovatko kaikki valmiita ottamaan riskejä?
Vaikka rohkeita riskinottajia on Suomessa yhä enemmän, osa kansasta on edelleen varovaisia. Tämä näkyy niin rahapelaamisessa kuin sijoittamisessa. Rahapelaamista tosin ei koskaan voi ajatella keinona kasvattaa varallisuutta, mutta riskien hallintaa siinä voi harjoitella.
Suomalaisista voi siis tulla maailman talousosaavin kansa, mutta se vaatii asenteiden muutosta ja lisää tietoa taloudesta. Rahapelaaminen, sijoittaminen ja isot investoinnit voivat olla osa tätä kehitystä, mutta vain, jos riskit ymmärretään ja hallitaan.
Suomalaiset ovat jo ottaneet isoja askelia kohti parempaa talousosaamista, ja rohkeat sijoittajat ja pelaajat ovat tässä muutoksessa etulinjassa. Kuitenkin monella on vielä pitkä matka edessään. Hallituksen toimet ja kansallinen talousosaamisen strategia voivat auttaa tekemään Suomesta talousosaamisen huippumaan – jos vain suomalaiset uskaltavat ottaa tarvittavat riskit ja hyödyntää mahdollisuudet.