Suomalaisten velat liikkuvat nykyään jo aivan uudenlaisissa ennätyksissä. Kuluttajien velkaantuneisuusaste on ollut suhteellisen tasaisessa nousussa jo yli 20 vuoden ajan, mutta nyt viimeisen muutaman vuoden aikana nousupiikki on ollut huolestuttavaa. Suomalaisten velkaantuminen on edennyt siihen pisteeseen, että jopa Finanssivalvonta on uhannut joitakin vuosia sitten kiristää lainakattoa tuntuvasti. (Hakala 2017)
Vaikka Luottoluotto.fi onkin kulutusluottovertailu sivusto, suhtaudumme rahaan ja velkaan aina todellisella vakavuudella. Meillä on omassakin lähipiirissämme nähty, mitä pikavippien ottaminen voi pahimmassa tapauksessa tehdä.
Onneksi nykyään lainsäädäntöä pikalainojen ja kulutusluottojen kohdalla kiristetään jatkuvasti. Tämä on mielestämme äärimmäisen tärkeä ja samalla myös hyvä asia rahoitusalalle.
Toisaalta suomalaisten velkaantuminen ei ole ainoa asia rahoituksen suhteen, joka on ollut viime vuosina nousujohteista. Me olemme nimittäin vihdoin oppineet hallitsemaan myös nettorahoitusvarojamme aiempaa paremmin. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että osakeomistukset ja talletukset ovat nostaneet suosiotaan jo jonkin aikaa (Hakala 2017).
Velat ja varallisuus epätasapainossa
Vaikka velkaantumistilastoja katsellessa on melko helppoa pysähtyä tarkastelemaan tilannetta vain pintapuolisesti, on pakko mennä myös pintaa syvemmälle. Iltasanomissa haastateltu Nordean yksityistalouden ekonomisti Olli Kärkkäinen korosti jo vuonna 2017 sitä, että varallisuus ja velat eivät suomalaisilla yleensä jakaudu kovinkaan tasaisesti.
Kärkkäisen (Hakala 2019) mukaan suuri osa varallisuudesta voi kuulua kotitalouksille, joilla ei ole velkaa lainkaan. Toisaalta suuri osa veloista on jakautunut niille kotitalouksille, joilla ei ole rahoitusvarallisuutta.
Suomalaisten velkaantuminen jo 127 prosenttia
Uusi hallitus on todellisten haasteiden edessä monella eri yhteiskunnan osa-alueella. Yksi merkittävimmistä haasteista on eittämättä raha ja suomalaisten velkaantuminen. Suomen Pankki näkee, että kotitalouksiemme suuri velkaantuneisuus vaikuttaa koko kansantalouteen ja sen kykyyn sopeutua suurempiin häiriötekijöihin.
Tämän vuoksi Suomen Pankki on puhunut aiempaa laajemmasta lainakatosta. Viesti lähetettiin myös hetki sitten käytyihin hallitusneuvotteluihin. (Tamminen & Mänty 2019)
Valtaosa suomalaisten nykyisistä veloista muodostuu asuntolainoista. Samalla taloyhtiölainat ja kulutusluotot ovat kasvattaneet suosiotaan. Mitä Suomen Pankin ehdottomassa velkakatossa sitten otettaisiin huomioon? Siihen sisällytettäisiin mm.
- asuntolainat (muista lainojen vertailu)
- kulutusluotot
- taloyhtiölainat.
Velkajärjestelyissä kasvua
Maikkarin Huomenta Suomen haastateltavana ollut Takuusäätiön toimitusjohtaja Juha Pantzar oli liikkeellä vakavalla asialla. Hänen mukaansa vuoden 2018 aikana yksityishenkilöiden velkajärjestelyjen määrä kasvoi melkein 8% verrattuna vuotta aikaisempaan tilanteeseen.
Suurin ikäryhmä, jotka tekivät hakemuksia velkajärjestelyyn olivat keski-ikäiset. Vuoden 2018 aikana hakemuksia tehtiin yhteensä noin 4 500 kappaletta. Valtaosa hakemuksista meni myös läpi. (MTV Uutiset 2019).
Velkajärjestelyihin hakeutuneet eivät kuitenkaan anna täyttä kuvaa tilanteesta. Järjestelyn tarpeessa voi olla todellisuudessa huomattavasti suurempi määrä ihmisiä, ja valitettavasti määrän uskotaan myös jatkossa vain kasvavan. Viime hallituksen säätämä lakimuutos korkokatosta muuttaa pikalainojen myöntämistä varmasti jonkin verran, mutta onko sekään välttämättä tarpeeksi?
Rahoitusyhtiöt aktivoituneet ennen tulevaa lakimuutosta?
Olemme useammasta eri lähteestä saaneet tässä viimeisen parin viikon aikana lukea siitä, miten pikavippifirmat nyt yhtäkkiä ovat tunkemassa lainarahaa tarjolle ja saataville hillitöntä tahtia. Esimerkiksi Maikkarilla on uutisoitu aiheesta viimeksi eilen (4.7.2019).
Me itse olemme olleet tästä uutisoinnista hyvin hämmentyneitä. Emme esimerkiksi ole yhteistyökumppaneidemme osalta havainneet kevään tai edes kesän aikana mitään erityistä kampanjapiikkiä. Monet yhtiöt ovat toki muuttaneet jo hyvissä ajoin lainoihin liittyviä ehtojaan, mutta tyrkyttämistä emme ole huomanneet.
Olemme puhuneet tästä postauksissamme jo aikaisemminkin: mielestämme tuleva lakimuutos on pelkästään positiivinen asia. Sen myötä kuluttajan nostama luotto saa sisältää maksimissaan 20 prosentin koron. Sen lisäksi luoton ottamisesta seuraavat kulut eivät saa enää ylittää enempää kuin 150 euroa vuoden aikana.
Kuluttajalle tämä on hyvä uutinen, mutta niin myös koko alalle. Me toivomme enemmän kuin mitään sitä, että rahoitusmarkkinat ja kulutusluotot saisivat pikku hiljaa nykyistä paremman maineen. Kaikki kulutusluottoja ottavat ihmiset eivät ole ylivelkaantuneita tai järkyttävissä rahavaikeuksissa muutoin, vaan monet aivan tuiki tavalliset kuluttajat käyttävät lainarahaa elämän eri kulujen kattamiseen.
Olisi tärkeää, että kulutusluotoista voisi alkaa puhua jatkossa ystävien, perheen ja työkavereiden kesken nykyistä vapaammin. Uskomme, että tulevat muutokset laissa alkavat muuttaa skeneä kokonaisuudessaan, myös siis tältä osin.
Lue myös: Positiivinen luottorekisteri
Lähteet:
Hakala. 29.12.2017. Ilta-Sanomat. Suomalaisten velat uusissa ennätyksissä: Onko kotitaloutesi keskimääräistä velkaisempi? ”Emme halua mennä Ruotsin tielle”. Viitattu 5.7.2019. Saatavilla: https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005505390.html.
Tamminen. J. & Mänty. S. 9.5.2019. Uusi Suomi. Havahduttava luku: Suomalaisten velka 127% – Painava viesti Antti Rinteelle. Viitattu 5.7.2019. Saatavilla: https://www.uusisuomi.fi/raha/279627-havaduttava-luku-suomalaisten-velka-127-painava-viesti-antti-rinteelle.
